Lähihoitaja Gina Mariano: ”Pidän hoivatyöstä, koska se on merkityksellistä”

Filippiiniläinen sairaanhoitaja Gina Mariano tuli Uuteenkaupunkiin yksitoista vuotta sitten saatuaan työpaikan lähihoitajana. Nyt hän  opiskelee työn ohessa saadakseen toimia Suomessa sairaanhoitajana.

Gina kertoo arjestaa Ukipoliksen TYÖNtekijöitä -juttusarjassa, joka esittelee erilaisia ammatteja ja urapolkuja. Sarjan on tuottanut Uusi ura Vakka-Suomessa-hanke.

Gina Mariano päätti jo yläkoulun jälkeen kotipaikkakunnallaan hakeutua hoiva-alalle. Hän työskentelee unelma-ammatissaan, mutta toisin kuin olisi nuorempana kuvitellut, kaukana kotimaastaan − Suomessa.

Yliopistokaverini huomasivat paikallislehdessä ilmoituksen, että Suomeen haetaan sairaanhoitajia. Läpäisin kaksi haastattelua, opiskelin suomen kieltä ja sitten itsellenikin yllätykseksi saimme aika nopeasti ystäväni kanssa tiedon, että meillä oli työpaikat Suomessa odottamassa, Gina kertoo sujuvalla suomen kielellä.

Suomessa hänen oli palattava koulun penkille, vaikka taskussa oli tuore sairaanhoitajan tutkinto filippiiniläisestä korkeakoulusta.

Lähihoitajan tutkinnon Gina suoritti hoiva-avustajan työn ohessa Satakunnan koulutuskuntayhtymä Sataedussa. Vakituinen työpaikka löytyi Uudessakaupungissa sijaitsevasta Attendo hoivakoti Hellästä.

Suomeen Ginan johdatti alun perin sattuma eikä hän ajatellut jäävänsä tänne pysyvästi. Elämä päätti toisin.

Gina meni Suomessa asuessaan naimisiin filippiiniläisen Arthur Marianon kanssa, joka on kotoisin samalta seudulta kuin Ginakin. Koronapandemia hankaloitti kahden maan väliä matkustavan avioparin tapaamisia. Ikävä vain kasvoi, kun Gina tuli raskaaksi.

− Päätimme hakea perheenyhdistämistä ja se myönnettiinkin heti samana päivänä muutamassa tunnissa, Gina kertoo ihmetellen vieläkin asian vauhdikasta etenemistä.

Ginan puoliso työskenteli kotimaassaan maatalousalalla kunnan palveluksessa, mutta kulkee nyt ammatillisesti vaimonsa jalanjäljissä. Hän opiskelee lähihoitajaksi Uudessakaupungissa ammattiopisto Novidassa.

Nyt Gina on työskennellyt ympärivuorokautisessa hoivakoti Hellässä yksitoista vuotta ja sanoo olevansa kiitollinen vakituisesta työpaikastaan.

Kolmessa vuorossa työskentelevän lähihoitajan päiviin kuuluu paljon rutiinitehtäviä, kuten asukkaiden aamu- ja iltatoimissa auttamista, ruokailujen hoitamista, lääkkeiden antamista, verenpaineen mittaamista ja jumppa- ja musiikkituokioiden järjestämistä sekä ulkoilua.

Lähihoitajan työssä parasta on mahdollisuus saada auttaa muita.

− Olen sitoutunut työhöni ja minulla on täällä hyvät työkaverit. Uusikaupunki on meidän perheelle juuri sopivan kokoinen paikka, olen pienen paikkakunnan tyttö. Lähihoitajan työssä parasta on Ginan mukaan mahdollisuus saada auttaa muita. Se on ollut hänelle tärkeää jo lapsesta lähtien.

− Työni on merkityksellistä ja saan vaikuttaa ihmisten elämään. Autan, hoidan, juttelen ja jaan kokemuksia työkavereiden ja asukkaiden kanssa, hän kuvailee työtään. Ginan mielestä uuteen maahan muuttavan kannattaa opetella kieli, sillä se on silta myös maan kulttuuriin. Enää hän ei tunne itseään ulkopuoliseksi.

Parasta suomen kielen opetusta saa hänen mukaansa työpaikalla.

Olemme eri kulttuureista, mutta asumme kaikki yhdessä maailmassa.

Hoivakodin asukkaiden puheissa vilahtaa murteellisia ilmauksia, ja Gina saa siellä usein ahaa-elämyksiä: ai, minä ja mää tarkoittavat samaa kuin mie ja sie.

− Olemme eri kulttuureista lähtöisin, mutta asumme kaikki yhdessä maailmassa. Uudessa ympäristössä pitää olla sisukas.

Tulin tänne töihin ja haluan elää nyt elämääni Uudessakaupungissa, hän sanoo. Lapsena Gina suunnitteli myös opettajan uraa ja nykyisessä työssään hän saa toteuttaa myös tätä puoltaan. − Saan jakaa muun muassa terveyden edistämiseen liittyviä asioita, hän iloitsee.

Työ on hänen mielestään antoisaa, mutta kiirettäkin riittää. Gina toivoo, että alaa viime aikoina kohdanneet säästöt ja työllistymisongelmat saataisiin selätettyä, sillä alalle tarvitaan päteviä tekijöitä.

Tällä hetkellä Gina opiskelee ammattikorkeakoulu Arcadassa. saadakseen pätevyyden toimia sairaanhoitajana Suomessa.

Hänen mielestään hoivakoti on kuin perheyhteisö. Hän sanoo miettivänsä siellä usein myös omia isovanhempiaan.
− On kiinnostavaa tietää hoivakodin asukkaan elämäntarina, mitä hän on tehnyt ammatikseen ja millainen perhe hänellä on.

Asukkaiden, omaisten ja työkaverien positiivinen palaute tuntuu Ginasta hyvältä, sillä silloin hän tietää tehneensä oikein asioita.

− Hoivatyössä ja elämässä yleensäkin on tärkeää pystyä ottamaan huomioon toiset ihmiset.

Lähihoitajan elämän motto onkin ”Tee toiselle se, mitä haluat muiden tekevän itsellesi”.

Juttusarjan mahdollistaa Uusi Ura Vakka-Suomessa -hanke, joka on osa äkillisen rakennemuutoksen hankkeita. Se on Euroopan unionin osarahoittama, kuntaosuuksista vastaavat Uusikaupunki ja Pyhäranta asukasluvun mukaan.