
Kannatti kysyä kaverilta – syntyi yhteinen yritys ja styroksille uusi elämä
24.1.2025
Ukipoliksen työpajoista uusia ideoita ja intoa Pyhärannan kehittämiseen
5.2.2025Koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö Johanna Vainio Varsinais-Suomen Yrittäjistä tietää, miksi yrittäjyyskasvatukseen kannattaa juuri nyt panostaa Vakka-Suomen kunnissa.
Osaavat, omiin vahvuuksiinsa luottavat yrittäjähenkiset nuoret ovat kunnan supervoima.
Vainio kuvaa napakasti yrittäjähenkistä ajattelutapaa:
− Aloitteellisuus, sisukkuus, vastuun ottaminen, taito tunnistaa erilaisia mahdollisuuksia ja tarttua niihin sekä kyky muuttaa ideat toiminnaksi, hän kuvailee.
Hän huomauttaa, että kaikki ne ovat ominaisuuksia, joita tarvitaan työelämässä alasta riippumatta.
Tarvetta yrittäjyyskasvatukselle on monestakin syystä. Nuorten kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on selkeästi kasvanut ja ennusteiden mukaan jopa 60 prosenttia työvoimasta työskentelee tulevaisuudessa yrittäjänä tai osa-aikayrittäjänä.
Vainio kannustaa tekemään yrittäjyyskasvatusta laajalla rintamalla − mukaan tarvitaan niin kuntia, oppilaitoksia, paikallisia yrittäjiä kuin yhdistyksiä ja harrastusporukoitakin.
Kysymys ei ole niinkään rahasta kuin tahtotilasta.
− Yrittäjyyskasvatus on ennen kaikkea yhdessä tekemistä, parikymmentä vuotta asian parissa työskennellyt Vainio painottaa.
Hän nostaa tuoreen esimerkin Taivassalosta, jossa hänen esityksensä yrittäjyyskasvatuksen elinvoimamallista sai innostuneen vastaanoton.
Uusi aika yrittäjäjyyskasvatuksessa starttasi Taivassalossa erittäin positiivisissa tunnelmissa.
Ensimmäisessä tapaamisessa mukana olivat kunnanhallituksen puheenjohtaja Niina Anttila, kunnanjohtaja Sanna Häkli, Taivassalon Yrittäjien puheenjohtaja Vilja Lahdenperä ja sihteeri Johanna Österman sekä rehtori-sivistystoimenjohtaja Anna-Mari Summanen.
Yrittäjyyskasvatus ulottuu päiväkoti-ikäisistä lapsista parikymppisiin nuoriin. Vainion mukaan jokainen kunta voi räätälöidä oman paikallisen tavan toimia
ja häneltä saa tarvittaessa apua, tukea ja työkaluja.
Teemoina voivat olla vaikkapa kansainvälisyys tai monikulttuurisuus ja erilaisia teemoja voi myös yhdistellä.
− Kunnan omat kilpailutekijät saavat näkyä yrittäjyyskasvatuksessa, Johanna sanoo.
Yrittäjyyskasvatus ei ole mikään uusi keksintö ja Johanna muistuttaakin, että sitä on toteutettu koulujen opetusohjelmissa jo 90-luvun alkupuolelta asti.
− Parhaimmillaan yrittäjyyskasvatus on yhdistetty osaksi kunnan kokonaisvaltaista elinvoimatyötä. Silloin yrittäjämäinen toimintakulttuuri edistää elinvoimaa koko alueella, hän sanoo.
Johannan mukaan työ nuorten parissa kantaa konkreettista hedelmää ja näkyy kuntien elinvoimaa mittaavien barometrien tuloksissa.
”Nuorissa virtaava energia on kunnille valtava potentiaali”
Hän mainitsee, että pehmeiden elinvoimatekijöiden, kuten kunnassa vallitsevan myönteisen fiiliksen, on nostanut esiin muun muassa alue- ja kaupunkikehitystä tutkinut Timo Aro.
Paikan hengellä on merkitystä, kun kunnat kilpailevat työvoimasta ja asukkaista.
Nuorissa virtaava energia on yrittäjyyskasvatuksen konkarin mukaan potentiaali, joka pitäisi valjastaa nuokkarin seinien sisältä laajempaan käyttöön.
− Miksei kunnassa voisi olla vaikkapa yrittäjyystilaa, jossa nuoret voisivat innostavassa hengessä kokeilla ja toteuttaa omia ideoitaan.
Se olisi turvallinen paikka, jossa nuoret voisivat kokea onnistumisia ja epäonnistumisia.
Vainio painottaa, että kaikilla − myös nuorilla − pitää olla mahdollisuus osallistua ja toimia oman elämänsä rakentajana.
Myönteiset kokemukset osallisuudesta saattavat Vainion mukaan hyödyntää kuntaa silloinkin, kun aikuistunut nuori pohtii opiskelujen jälkeen paluumuuttoa lapsuuden kotiseudulleen.
Tämän vahvistaa myös 4H-liiton ja LUT-yliopiston tutkimukseen liittyvän tuoreen kyselyn tulos: Yrittäjyyttä vapaa-ajallaan toteuttavat nuoret sitoutuvat vahvasti ympäröivään yhteisöön.
Tulos yllätti jopa tutkijat: nuorten yrittäjyydellä on positiivisia vaikutuksia paitsi kuntien elinvoimaan myös sen veto- ja pitovoimaan.