Maakuntajohtaja Jyri Arponen: Varsinais-Suomessa iso menestyspotentiaali, Suomi kytkettävä vahvemmin länteen

Menestyvä Varsinais-Suomi kytkee koko Suomen entistä vahvemmin länteen. Näin uskoo maakuntajohtaja Jyri Arponen, joka herätti väkeä uuteen ajatteluun ja näkökulmiin Vakka-Suomen elinvoimafoorumissa.

Arponen siirtyi luotsaamaan maakuntaa lokakuun alussa Kari Häkämiehen siirryttyä eläkkeelle.

Arponen muistutti, että paitsi Varsinais-Suomelle myös koko maalle on nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tärkeää huolehtia toimivista yhteyksistä länteen. Länsirata kytkee Suomen Eurooppaan.

– Ei pelkästään tunnissa Helsinkiin, vaan myös Itä-Suomesta ja Jyväskylästä täytyy päästä länteen, hän sanoi ja peräänkuulutti laajempaa keskustelua Varsinais-Suomen strategisesta asemasta.

Maakuntajohtajan muistutti, että Varsinais-Suomi on tärkeä reitti Eurooppaan myös talouden näkökulmasta. Satamat ja Euroopan laajuinen Ten-T -verkko ovat tässä tärkeässä asemassa.

– Varsinais-Suomella on hyvä sijainti joka tavalla – myös kriisitilanteissa.

Vihreän siirtymän investoinnit, tuulivoima, biokaasu ja vetytalous ovat Arposen mukaan merkittävässä roolissa ja ne pitää ottaa huomioon, kun maakuntakuvaa aletaan päivittää ensi vuonna.

Arponen puhui paitsi koko maakunnan ja Vakka-Suomen elinvoimasta myös veto- ja pitovoimasta. Hänen mukaansa alueelle myönnetyllä yhteensä 2,2 miljoonan ÄRM-rahoituksella on mahdollisuus edistää niitä kaikkia.

– Kysymys ei ole vain kovasta raudasta, vaan myös inhimillisestä pääomasta, kuten nuorten hyvinvoinnista, hän korosti.

Datatalous eli digitaalisen tiedon kerääminen ja hyödyntäminen vaatii rahaa, mutta synnyttää myös uusia liiketoimintamalleja.

– Varsinais-Suomi on jo nyt älyttömän hyvä maakunta, mutta täällä pystytään vieläkin parempaan. Meillä on iso menestyspotentiaali, hän hehkutti.

Yrityksille ja kunnille hän suositteli käyttöön tietotilinpäätöstä, joka esimerkiksi Turun kaupungilla on jo käytössä. Tilinpäätös kerää dataa tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvistä asioista. Arposen mukaan datatalous koskee kaikkia yrityksistä ja kunnista myös yksittäisiin datan käyttäjiin eli kuntien asukkaisiin. Datatilinpäätös vahvistaa niin turvallisuutta kuin kilpailukykyäkin.

– Kysymys on tiedolla johtamisesta, ei mistään science fictionista, hän sanoi ja heitti saman tien datahaasteen koko Varsinais-Suomelle. Kehitys kulkee eteenpäin vauhdilla.

– Digitaaliset tuotepassit otetaan käyttöön vuonna 2027. Niihin on yrityksissä hyvä varautua jo nyt, hän kannusti.

Digitaalisen tuotepassin tarkoitus on jakaa tietoa ja kannustaa yrityksiä ja kuluttajia tekemään kestäviä valintoja. Se perustuu EU:n ekosuunnitteluasetukseen. Yhteistyö on elinvoiman vahvistamisessa Arposen mukaan välttämätöntä, mutta sekään ei hänen mielestään riitä.

– Asioita pitää yhdessä myös kehittää.

Tähän tarjoutuu yksi mahdollisuus, kun Varsinais-Suomen maakuntastrategiaa 2040+parhaillaan päivitetään.