Työkulttuuritulkki Tiina Alkio: asenteet ratkaisevat kielitaitoa enemmän

Suomen ainoalla työkulttuuritulkilla on tarjolla ratkaisuja työmarkkinoiden isoimpaan haasteeseen ja mikä parasta, hänen palvelunsa ovat ilmaisia.

Onko yrityksessäsi tarvetta työntekijälle, mutta sopivaa ei vain löydy?
Epäröitkö palkata henkilöä, joka ei osaa suomen kieltä?
Oletko motivoitunut, työtä hakeva maahanmuuttaja, joka haluaa hyödyntää osaamistaan ja oppia uutta?

Ukipoliksella on sinulle hyviä uutisia: sinun ei tarvitse jäädä pyörittelemään rekrytointiin tai työnhakuun liittyvä asioita yksin.
Työkulttuuritulkki Tiina Alkio työskentelee Ukipoliksen Uusi ura Vakka-Suomessa -hankkeessa ja on valmis palvelukseesi, ihan ilmaiseksi.
Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen on yksi työmarkkinoiden isoimpia haasteita koko Suomessa.
Alkio hakee siihen paikallisia ratkaisuja yhdessä hankkeen yrityssneuvojien, Uudenkaupungin elinkeino- ja työllisyyspalveluiden sekä muiden Ukipoliksen hanketyöntekijöiden kanssa.

Alkio hakee paikallisia ratkaisuja.

Viime keväänä pestinsä aloittanut Alkio on tiettävästi Suomen ainoa työkulttuuritulkki. Hän auttaa työssään niin työnhakijoita kuin yrityksiäkin.− Haluan edistää monikulttuurisuuden lisäämistä työpaikoilla ja rohkaista työnantajia palkkaamaan seudulle juurtuneita maahanmuuttajia.

Hän esimerkiksi sparraa työttömiä työnhakijoita markkinoimaan osaamistaan ja kehittämään työnhakutaitojaan.
Vieraskielisiä työnhakijoita seudulla on nyt enemmän kuin koskaan. Siihen ovat vaikuttaneet niin autotehtaan muutosneuvottelut kuin Ukrainasta tulleet sotapakolaiset.

Avoimien työpaikkojen määrä on viime aikoina vähentynyt, mutta osa yrityksistä kärsii edelleen osaajapulasta.
Maahanmuuttajataustaisen työvoiman työllistymistä hidastaa Alkion mukaan yksi asia: Yritysten uskallus palkata tekijää, kun yhteinen kieli ja kulttuuri puuttuu.

Se on hänen mukaansa valitettavaa, sillä kielitaitoa tärkeämpää on hänen mukaansa asenne.
− Seutukunnan pk-yrityksissä töitä on tarjolla nyt muun muassa metallialalla, jossa suomen kielen osaamisella ei ole ratkaisevaa merkitystä, Alkio sanoo.

Alkion mielestä suomalaiset voisivat muistella ja miettiä 70- luvun työperäistä maahanmuuttoa Ruotsiin. Valtava joukko suomalaisia lähti Ruotsiin töiden perässä täysin ummikkona eivätkä hekään osanneet ruotsin kieltä.
− Suomalaisten työmoraalia arvostettiin työpaikoilla eli työtä tehtiin vaikkei ollut yhteistä kieltä.

Alkion mukaan maahan muuttaneilla työnhakijoilla on paljon eri alojen työkokemusta, muttei aina ammatillista tutkintoa.
Puuttuvaa osaamista tulisi voida hakea ketterästi paikallisesta ammattioppilaitoksesta.

− Puuttuvaa osaamista tulisi voida hankkia ketterästi paikallisesta ammattioppilaitoksesta ja yritysten tulisi viestiä oppilaitoksiin, mitä osaamista aloilla tarvitaan.
Vakka-Suomen ei Alkion mielestä kannata jättää hyödyntämättä alueella jo asuvaa vieraskielistä työvoimaa, joka tuntee suomalaisen työkulttuurin ja työelämän pelisäännöt. Asialla on nyt ja myös tulevaisuudessa merkitystä alueen koko elinvoiman kannalta.

Jos työnhakija ei työllisty, työpaikan perässä muutetaan muualle. Mukana lähtee silloin koko perhe.
− Monet tänne töiden perässä tulleet haluaisivat jäädä pysyvästi. He ovat perustaneet tänne kodin, he arvostavat asuinympäristönsä kauneutta, koulusysteemiä ja turvallisuutta eikä heillä ole mitään halua muuttaa muualle.

Monet töiden perässä muuttaneet haluavat jäädä tänne pysyvästi.

Sosionomin ja työvalmentajan koulutuksen omaavalla Alkiolla on palava halu ja taito toimia sillanrakentajana uuden työntekijän ja työyhteisön välillä.
Hän huomauttaa, että alueen isoissa yrityksissä on kertynyt viime vuosina jo kosolti kokemusta vieraskielisten työntekijöiden palkkaamisesta ja ottamisesta osaksi työyhteisöä.

Mistään monimutkaisista prosesseista ei ole kysymys.
− Kun yritys etsii työntekijää, mutta epäröi maahanmuuttaneen palkkaamista, kannattaa olla minuun yhteydessä. Suunnitellaan prosessi yhdessä ja sitoutetaan koko työyhteisö mukaan, hän kannustaa.

Työkulttuuritulkki auttaa valmistautumaan siihen, että työt sujuvat ja vuorovaikutus pelaa kaikkien välillä.
Alkiolla on kokemusta kuvallisten ja selkokielisten työohjeiden tekemisestä ja monikulttuurisen työyhteisön rakentamisesta.

Hän painottaa, että työtehtävissä pärjääminen on tärkeintä, mutta myös sosiaalisilla taidoilla on merkitystä.
− Työkulttuuritulkki voi kulkea työntekijän rinnalla työsuhteen alussa ja auttaa häntä sopeutumisessa.

Apu voi olla käytännössä vaikkapa osallistumista työpaikan kahvitauoille niin, että vuorovaikutus onnistuu, vaikka yhteistä kieltä ei alussa olisi.
− Monikulttuurisuus avartaa, hän sanoo.

Uudelle työntekijälle voi nimetä kummin tai mentorin.

Uudelle työntekijälle voi Alkion mukaan nimetä työpaikalta kummin tai mentorin, joka on apuna työntekijälle ja työnantajallekin. Kummi voi kertoa heti alussa työpaikan käytännöt ja tavat − myös ne kirjoittamattomat säännöt, jos sellaisia on.

Alkio on valmis auttamaan yrityksiä myös työn muotoilussa. Saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta se tarkoittaa yksinkertaisimmillaan työtehtävien analysointia.
− Tiedetään, että työntekijöiden työajasta iso osa menee muuhun kuin sisältöosaamiseen hän huomauttaa.

Tehokkainta ei ole aina tehdä niin kuin aina on tehty.
Työn muotoilun tavoitteena on, että jokaisen työntekijän toimenkuva on selkeä ja tarkoituksenmukainen.
− Tämä lisää sekä työtyytyväisyyttä että työn tehokkuutta.

Tuottavuus paranee, kun osaamisen potentiaali saadaan kunnolla käyttöön.

Alkio muistuttaa, että yrityksen tuottavuus paranee, kun jokaisen työntekijän osaamisen potentiaali saadaan kunnolla käyttöön.

Parhaimmillaan työkulttuuritulkki edistää työssä pysymistä, viihtymistä ja vähentää rekrytointien uusimista.